Olen nyt ehtinyt asua Pariisissa reilun viikon ja elämä pohjoisen pariisittarena on kaikenkaikkiaan ollut todella antoisaa. Viikon aikana olen ollut menossa aamusta iltaan ja nukkuminen on jäänyt hieman vähemmälle. Onneksi nyt viikonloppuna on ehtinyt hieman maksaa univelkaa takaisin ja huomennakin on aamupäivä kerrankin vapaata. Koulupäivät ovat venyneet tällä viikolla todella pitkiksi, mikä on tuntunut hieman rankalta ja oma keskittymiskyky on ollut koetuksella useampaan otteeseen. Luennot ovat kuitenkin ollet todella mielenkiintoisia ja uusia ystäviä on löytynyt niin Espanjasta, Itävallasta, Saksasta, Italiasta kuin Ranskastakin. Viikon myötä on ripotellen luennoille ilmestynyt enemmän ja enemmän Erasmus-vaihtareita ja viikonlopun aikana ehdimmekin tehdä yhtä sun toista yhdessä. Omassa yliopistossamme ei ole ainakaan toistaiseksi ollut mitään järjestettyä ohjelmaa Erasmus-vaihtareille, joten olemme ottaneet ohjakset omiin käsiimme ja perustaneet Facebook-ryhmän ja järjestäneet yhteistä ohjelmaa. Perjantaina lähdimme illalla nauttimaan Pariisin korttelielämästä ja lauantaina kokoonnuimme pique-nipuelle Eiffel-tornin kuupeeseen Champs de Marsille. Ehdin jo kerran aiemmin tällä viikolla nauttia picnicistä samaisessa paikassa ollessani ranskalais-suomalaisen osakunnan syksyn aloitustapahtumassa. Siellä pääsin tapaamaan niin Pariisiin asettautuneita suomalaisia, Suomessa asuneita ranskalaisia kuin muitakin Ranskaan tulleita vaihto-opiskelijoita. Siellä sain myös vinkin Institute Finlandaisella järjestettävästä power-joogasta. Jooga on lahjoitusperiaatteella toimiva konsepti, jota ohjaa kanadalainen mies sekä yksi avustaja. Torstai-illan vietinkin Suomen instituutin kahvilan lattialla joogamatollani voimaillen. Tunti oli onnistunut ja kokonaisvaltainen ja loppurentoutuksessa makasin matollani hiestä märkänä ja lihakset vapisten. Vielä lauantainakin hieman joka kohtaa kolotti.
Tänään vietimme sunnuntaipäivää uusien ystävieni kanssa Pariisiin tutustuen. Kävimme aamulla jo viime viikolla vierailemassani MurMur-hallissa kiipeilemässä. Mukanani oli yksi sveitsiläinen ja yksi espanjalainen vaihto-opiskelija. Toinen heistä oli harrastanut kiipeilyä aikoinaan ja toinen vain kokeillut muutaman kerran, mutta kiipeily ja varmistaminen sujuivat hyvin ja kaikki pääsivät kiipeämään oman tasoisiaan reittejä. Hallissa oli varsin lämmin verrattuna tottumaani Salmisaaren ilmastointiin, joten magnesiumia kului aika lailla. Sunnuntai taitaa myös olla varsin suosittu kiipeilypäivä, sillä jo heti kymmeneltä aamulla oli halli varsin täynnä kiipeilijäkansaa. Onneksi kiipeilijät olivat sopuisia ja kaikille löytyi reittejä kiivettäväksi.
Kiipeilytovereitteni suunnatessa kotiin lähdin itävaltalaisen ja saksalaisen ystäväni kanssa keskustaan lounaalle. Ravintolasuositus löytyi jälleen Nooran listalta ja tällä kertaa pääsimme nauttimaan kaupungin makoisammista chiapata-leivistä. Paikka on nimeltään Cosi ja se sijaitsee rue de Seinellä. Listalta löytyi monenlaisia täytettyjä leipiä ja runsaita salaatteja sekä erilaisia jälkiruokia. Itse päädyin Naked Williin sekä lasilliseen punaviiniä. Leipäni sisälsi ricottaa, saksanpähkinöitä, paahdettua kesäkurpitsaa, paprikaa ja ruohosipulia. Délicieux!
Lounaan jälkeen suuntasimme jälkiruualle Laduréen putiikkiin rue Bonapartella. Koko liike oli kuin suloinen macaron-paketti. Itävaltalainen ystäväni ei ollut koskaan maistanut macaroneja, joten korjasimme tämän aukon pariisilaisuudessa mitä pikimmin. Itse päädyin ottamaan koko 6 macaronin paketin, johon valitsin ruusuveden, appelsiinikukan, pistaasin, suklaan, suolakaramellin ja persikan makuiset leivokset. Ehdottomasti suurimman vaikutuksen minuun teki ruusuveden voimakkaan hienostunut aromi.
Saksalainen ystäväni oli jo aiemmin tutustunut Pariisiin ilmaisten opastettujen kierrosten muodossa ja ehdotti meidän kokeilevan sellaista. Päätimme siis vielä päättää oman sunnuntaimme Montmartren kierroksella, joka lähti Blanche-metroaseman kupeesta. Kierroksen piti korttelissa itsekin asuva pariisitar, joka kertoi meille parin tunnin kierroksen aikana niin Moulin Rougesta, parhaista leipomoista, Sacre Coeuristä ja monista kukkulan tarinoistakin. Kierros oli todella onnistunut ja antoisa ja vei meidät todella korttelin ytimeen pois turistijoukoista! Oli hauska päästä tutustumaan paremmin omiin kotikulmiin ja nyt osaan katsoa monia paikkoja ja rakennuksia täysin uusin silmin.
Tällä viikolla onnistuin viimein saamaan opiskelijakorttini sekä tiedot tulevista harjoitteluista. Aloitan parin viikon päästä pneumologian harjoitelulla Pitié-Salpêtriéren sairaalla. Harjoittelun aikana pääsemme seuraamaan ja oppimaan sairaalassa meille nimetyn lääkärin opastuksella joka arkipäivä klo 8-12 aina tammikuulle saakka. Sen jälkeen aloitan sisätautien harjoittelun ja viimeiseksi on vielä luvassa neurologia. Harjoittelu jatkuu kuulemma normaalisti joulun ylikin, mutta todella toivon, että kuulemani huhu meille Erasmus-vaihtareille luvatusta kahden viikon joululomasta pitää paikkansa. On verra! Odotan harjoittelua innolla, sillä uskon, että sairaalassa pääsen oppimaan ja näkemään asioita aivan uudella tavalla. Eräs espanjalainen teki jo kesällä yhden harjoittelun täällä Pariisissa ja sanoi sen olleen todella onnistunut. Aika näyttää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti