Blogiarkisto

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Piparin tuoksua ja lumituiskua

Voi kyllä! Talvi on saapunut Helsinkiin! Perjantaina tenttisalista ulos astuessani odotti minua kauniin luminen kaupunki. Lumisade jatkui koko illan ja osan yötäkin ja eilen kaupungilla kierrellessäni oli olo kaikkien jouluvalojen ympäröimänä ihanan jouluinen. Tämä viikonloppu on tosiaan ollut ensimmäinen oikea kotoiluviikonloppu. Ehdin eilen ensimmäistä kertaa vain kierrellä kaupungilla ystäväni kanssa; kävimme ihanissa kokkipuodeissa, sisustuskaupoissa, kauppahalleissa, toreilla ja vain nautimme talvisen lauantaipäivän annista. Lähiaikoina on tosiaan ollut niin kiireistä, että tällainen täysin vapaa viikonloppu oli todella tarpeessa. Sen vaikutukset huomaa jo nyt, olo on taas ihanan energinen ja onnellinen. Välille vain on pakko hidastaa, vetää keuhkot täyteen raikasta talvi-ilmaa ja kerätä uusia voimia.

Talonmiehemme on laittanut kauniit jouluvalot sisäpihallemme <3

Perjantain iltapala: piparkakkumausteella maustettua banaani-avokado-proteiini-smoothieta, piparkakkugranolaa, glögia ja leipomislehti

Suurin tavoitteni tälle viikonlopulle oli ensimmäisen oman piparkakkutalon teko. Aloitin projektin perjantaina taikinan teolla. Sain eräältä tutultani uuden reseptin ja en voi muuta sanoa kuin, että taikinasta tuli aivan täydellinen! On tunnustettava, että minun oli teipattava kelmu astian päälle, jotten söisi sitä enää ja taloonkin riittäisi ;) Lopulta pieneen piparkakkufarmiini ei mennytkään niin paljon taikinaa, ja sain vähän pakkaseen säilöönkin. Saa nähdä kauanko se siellä säilyy...



Launtaiaamuna herättyäni leivoin piparkakkutalon osat valmiiksi, jotta illalla saisin talon koottua valmiiksi. Olen ihastunut oikein perinteisiin piparkakkumuotteihin ja lemppareitani ovatkin juuri possut. Siksi päätinkin leipoa oman pienen possufarmin. Pienen taloni mitat keksin itse, mutta ne toimivat oikein hyvin: katto 12x6cm, päätyseinät 6x6x9,5cm ja sivuseinät 10x6cm. Pohjan mittasin tarjottimeni mukaan. Uunissa mitat hieman vääristyivät ja ne olisi voinut heti uunista tulon jälkeen lämpiminä vielä korjata, mutta minulla se jäi tekemättä. Luulen kuitenkin, että possuni eivät pahastu lisätystä ilmastoinnista ;) Ja sokerikuorutteella voi aina tehdä taikoja!

Pieni heräteostos Kokkipuodista

Kaupungilta tultuani ryhdyin talonrakennushommiin. Minua hieman jännitti kuumalla sokerilla taiteilu, mutta se sujui yllätyksekseni todella hyvin. Sulatin sokerin hyvin varovasti, mikä kannatti, sillä se muuttui juuri sopivan siirappimaiseksi, eikä palanut ollenkaan. Paistinpannu kannattaa nostaa levyltä heti, kun koostumus on vaalean siirappinen. Osat pysyivät hyvin pystyssä ilman tukikappaleitakin. Olin koristellut kuuset ja possut sekä tehnyt taloihin ikkunat jo etukäteen mutta katon koristelin vasta kun talo oli pystyssä. Tämä toimi itselläni oikein hyvin.

Kasassa!

Piparitalon tehtyäni lähdin vielä ensimmäiselle talviselle juoksulenkille Helsingissä. Ensimmäistä kertaa nastoilla siis. En muista milloin viimeksi olisi ollut näin ihanaa juosta! Askel liisi, olo oli mahtava, hymy ylsi korvasta korvaan ja oli niin kaunista ja valoisaa kun kaikkialla oli lunta ja ihmisillä kauniita jouluvaloja. Minun oli vielä ihan pakko tehdä extralenkki Esplanadille ja fiilistellä ihanaa joulutunnelmaa keskustassa. Kotiin tultuani minua odotti ihana piparkakkujen tuoksu. Sitten olikin hyvä venyttelyjen ja suihkujen jälkeen käpertyä sohvalle katsomaan Strömsöötä, kutomaan joululahjoja ja syömään iltapalaa. Olo oli kerrassaan mahtava!

Tällainen siitä lopulta tuli :)

Eikä viikonlopun ihanuuteni vielä siihen lopu. Tänään on luvassa leivontatuokio hyvän ystäväni kanssa. Olemme molemmat samanlaisia jauhopeukaloita ja päätimme yhdistää intomme ja taitomme yhdessä kokkaamalla. Ihana pääsät jakamaan omaa intohimoaan toisten samanhenkisten kanssa! Siitä ehkä vielä lisää myöhemmin;) Illalla vielä kiipeämään, jotta kunto pysyy hyvänä tulevia Tanskassa järjestettäviä PM-kisoja varten. Sinnekään ei ole enää kuin pari viikkoa!

Oikein ihanaa sunnuntaita kaikille! <3

-Julia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti