Kevään riemua

Ensimmäinen kevääni helsinkiläisenä on hurahtanut eteenpäin niin kovaa vauhtia, että suorastaan hätkähdin alkuviikosta, kun tajusin vapun kolkuttelevan jo ovelle. Tekemistä on riittänyt niin koulun, urheilun, töiden, matkojen kuin muidenkin aktiviteettien saralla, enkä olekaan vähään aikaan ehtinyt mitään tänne blogiin raapustella. Nyt kuitenkin mahtavan viikon ja toukokuun alun kunniaksi on aika taas istahtaa hetkeksi keittiönpöydän ääreen ja muistella kuluneen viikon ihanuutta.

Keskiviikkona kiipeilyhallille ja yliopistolle pyöräillessäni saatoin vain olla kiitollinen, että vappu ei sattunut jo sille päivällä. Hanskani eivät koko päivänä ehtineet kuivua kaatosateessa pyöräilyiden välissä ja sain harmikseni todeta sadehousujeni vedenpitävyysominaisuuden kadonneen... Onneksi torstaiaamuna aamujoogasta ulos astuessani aurinko alkoi ottaa kaupunkia syleilyynsä ja sää vain parani iltaa kohti. Sain siis viettää ensimmäistä opiskelijavappua lakki päässä, haalarit jalassa ja aurinolasit nenällä. Hyvän sään lisäksi vapun juhlinnan kruunasivat mahtavat ihmiset, maukkaat munkit, itsetehty sima, hyvät pippalot ja mahti meininki:)

Ennen Mantan lakitukseen siirtymistä nautimme vappuaaton lounasta kotonani. Kokkailin hernerouhepyöryköitä, perunasalaattia, vihersalaattia sekä tietenkin vappumunkkeja. Pääsin paistelemaan munkkeja ja muita vappuherkkuja vielä vappupäivänäkin Thoraxin sillikselle. 

Aivan ihanan vapun jälkeen täytyi kuitenkin heti kaivaa anatomian kirjat esiin ensi viikon tentin painaessa päälle. Onneksi pienen hengähdyshetken koulukirjoille tarjosi tänään sunnuntaina juostu Attendo Run. Tapahtuma oli kaikille avoin mutta erityisesti lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille suunnattu 5 tai 10 kilometrin juoksukilpailu keskuspuistossa. Sää ei jälleen olisi parempi voinut olla auringon paistaessa täydeltä terältä, mikä jälleen oli ihme, sillä vielä lauantaina sain taas housuni märiksi kiipeilyyn pyöräillessäni. Itse osallistuin 10 kilometrin osuudelle, sillä olen selvästi enemmän kestävyysurheilijatyyppiä. Saa nähdä, puraiseeko maratonkärpänen vielä...

Lauantai-illan leffahetki ja valmistautuminen seuraavan päivän Attendo Runiin. Voin suositella Ranskalaista häähumua ;)

Vappu oli tarjonnut sekä hyvän tankkauksen että levon liikunnasta, joten askel kiisi tänään lennokkaasti ja olo oli todella pirteä. Sain pidettyä oikein hyvän vauhdin koko matkan ja juoksu tuntui todella hyvältä. 7 kilometrin kohdalla pääsin ottamaan kunnolla mittaa itsestäni kun lähdin kamppailemaan ensimmäisestä sijasta. Viimeisellä kilometrillä sain kyllä taistella oikein kunnolla itseni kanssa mutta onnistuin kuitenkin lopulta pääsemään maaliin naisten sarjan voittajana ajalla 43:01! Kisa oli aivan mahtava ja tunnelma kurssikavereiden ja muiden opiskelututtujen kannustuksessa aivan ihana. Paras lopetus mahtavalle vappuviikolla. Kaikki mukaan ensi vuonna!

Tästä kuukaudesta tulee tosiaan oikeaa juoksun juhlaa, sillä muutavan viikon päästä on jo aika suunnata kohti Tukholmaa ja maratonia! Sain tällä viikolla postissa reittikartan, joten nyt alkaa olla jo tosi kyseessä. Onneksi akillesjänteen tulehdus on jo väistynyt ja nyt voin taas nauttia juoksusta täysin siemauksia. Odotan tapahtumaa innolla, enkä ota turhia paineita lopputulemasta: kunhan maaliin pääsen niin olen jo tehnyt uuden ennätykseni:) Vielä ennen maratonia käymme tyttöjen kanssa juoksemassa Naisten kympin. Taattua juoksun huumaa tiedossa!

Aurinkoista kevättä!

-Julia